Skandinaavinen pöytälamppu

Valaistusratkaisut on jotain, mihin ihmiset valitettavan harvoin kiinnittävät huomiota. Jokaisessa huoneessa tulisi olla useita valonlähteitä luonnon valon lisäksi. Valaistus valitaan tilan käyttötarkoituksen mukaan, mutta oli tila mikä tahansa niin tunnelmalliselle valolle on aina tarvetta.

Tavoitteena oli kevyt, skandinaavisem moderni pöytävalaisin joka antaisi tunnelmallista valoa. Puuta meillä riittää, joten rakennusmateriaalin valinta oli selviö. Hieman piirustuksia paperille, alustavia mittoja, tutustumista tarvittaviin komponentteihin ja ostoksille.

Puutavaraliikkeestä ostin kaunista pöykkirimaa runkoa varten. Rautakaupasta taas sai sähköosat kätevästi yhdessä paketissa, joten varsinaisia sähköasennustöitä ei edes joutunut tekemään. Näin lamppu pysyisi myös 100% turvallisena.

Varjostimena käytin Ikean Lampan -lampun varjostinta joka kuultaa valoa kauniisti. 

Lisää

Mid-century modern -henkinen senkki

Pelastin taannoin kaksi vanhaa täyspuista liukuovellista hyllykaappia matkalta Sortti-aseman jätekeräykseen. Jämäkästi tehdyt kalusteet ovat varmasti olleet aikanaan laatua, joten olisi ollut rikollista jättää ne hakesilppurin uhriksi. Ajattelin että ehkä näistä olisi enemmän iloa ja hyötyä toimivina huonekaluina kuin savuna taivaalla. Tyylillisesti päädyin 50-luvun modernia muotoilua henkivään maailmaan, yhdistettynä kuitenkin tämän päivän sisustuksen vaatimuksiin. Retro, mutta moderni.

Kaapit oli pintakäsitelty ruskealla maalilla, paksulla kerroksella lakkaa ja toisen sisuskalut oli joku keksinyt maalata punaisella spraylla. Armotonta hiomista oli siis tiedossa kesän ensimmäisille hellepäiville. Päätin jostain kumman syystä aloittaa hommat hankalammasta päästä ja valitsin käsittelyyn punaisella oksennuksella vuoratun yksilön. (Pahoittelen tässä vaiheessa, että en muistanut ottaa kuvia projektin eri vaiheista vasta kuin loppusuoralla... ja silloinkin kännykällä.)

Tästä lähdettiin liikkeelle

Pinnasta maali lähti varsin kohtalaisella vaivalla, mutta sisustan punaisen värin poistaminen olikin ihan toisesta maailmasta. Hiomista, kuumailmapuhallinta + kaavinta ja lisää hiontaa mutta silti maali irtosi puusta tuskallisen hitaasti. Lämpötilan hipoessa kolmeakymmentä ja virvoittavien juomien uhkavaasti ehtyessä luovutin ja päätin maalata sisustan valkoiseksi. Ennen sisuskalujen ja ovien valkaisua käsittelin kuitenki ulkopinnat. Petsasin kaapin Liberonin teak -petsillä, mutta pinnan jäätyä omaan makuun liian punertavaksi vedin päälle vielä rusehtavaa petsilakkaa saadakseni halumani sävyn.

Ovet maalasin samalla valkoisella kuin sisustan. Poistin vanhat rumat muoviset vetimet ja tein itse rimasta uudet lopputulemaa paremmin palvelevat.

Olin jo aiemmin suunnitellut minkälaisen jalustan saisin kohtalaisen surkealla työvälineistölläni tehtyä. Ensin haaveilen vinoista suipoista jaloista, mutta käytännössä niiden valmistaminen ilman sorvia olisi ollut likimain mahdotonta. Mahdollisuuksiani mietittyäni päätin sahata jalan muodot 18mmx200mm puulevystä ja yhdistää ne 32mm rimoilla. Ensimmäinen sahaus meni täysin reisille. Muutin hieman designia ja toisella yrityksellä muoto alkoi olemaan sitä mitä tavoittelin. Laitoin jalustan kasaan tapeilla ja liimalla ja vedin pintaan saman tumman petsin kuin vetimiin.

Sitten olikin aika pistää kaikki osat paikoilleen ja jännittää miltä kokonaisuus näyttäisi. Omasta mielestäni lopputulos oli varsin onnistunut. Sain yhdistettyä modernin ja retron tyylin kuten olin projektin alussa ajattelutkin. Ilmeisesti lopputulos oli muidenkin mieleen, sillä tätä kirjoittaessani senkki on jo uudella omistajalla. Myynnissä se ehti olla kokonaisen tunnin. Tähänhän työt ei vielä lopu vaan toinen kaappi odottaa käsittelyä. Samalla ajatuksella, mutta kuitenkin jotain uutta.

Lisää

Ruokapöytä pinnoitetusta vanerista

Näin pimeän aikaan tuntuu, että raskaat, tummat huonekalut imevät sen vähänkin valon mitä luonnolla on tarjota ja keinovalaistuksellakin pääsee vain niin pitkälle. Keittiötämme komisti iso, tummalla pähkinäviilulla ja jykevillä tolppajaloilla varustettu muonitusalue. Tämän jo itsessään massiivisen mustan aukon kiertoradalla majaili kuusi kappaletta isoja ja raskaita banaaninlehti tuoleja. Koko galaktisen farssin kruunasi tummanruskea korkeanukkainen matto, joka imi ikuiseen kadotukseen kaiken mahdollisen pöydältä tippuneen. Oli siis aika tuoda valoa tähän pimeään osaan linnunrataamme.

Istuimiksi olimme jo pidemmän aikaan haaveilleet Eamesin DSW -tuoleja ja pöydän tuli noudattaa samaa kevyttä, modernia ja vaaleaa, valoisammasta tulevaisuudesta lupaavaa tyyliä. Olimme jo haksahtaa helppoon ratkaisuun ja ostaa Ikeasta Trendig 2013 -malliston ruokapöytä. Vierailu Vantaalla kuitenkin osoitti pöydän muovisuuden ja pari erittäin kyseenalaista muotoilullista epäkohtaa, joten oli aika pukea työkaluvyö joulun turvottamalle keskivartalolle ja laittaa luovuus ja nikkarointitaidot jälleen kerran koetukselle.

Muutamia vaihtoehtoja kinkunsulatuslenkeillä pohdittuani päätin, että pöydän kansi tulisi pinnoitetusta vanerilevystä. Se on erittäin kestävää, siistiä ja helppoa pitää puhtaana. Aloin metsästämään levyä soittokierroksella lähiseudun sahoille ja kinkut meinasikin pullahtaa takaisin suuhun. Haluamaani levyä ei löytynyt sahoilta, eikä tukkureilta. Tehtaalta saisi tilattua, mutta pitäisi ottaa lavallinen... Tarvitsimme yhden pöydän, emme sataa.

Epätoivossani päätin laajentaa hakualuetta pk-seudun ulkopuolelle ja heti tärppäsi. Lahdessa toimiva Murtoraja Oy tarjosi palveluita mistä Uudenmaan kilpailijat voisivat ottaa mallia. Erityisesti seuraava lause Murtorajan nettisivuilta sinetöi kaupat. "Meille on helppo tulla asioimaan minkälaisella kalustolla tahansa. Henkilöautot peräkärryineen, puhumattakaan suurista moduuliyhdistelmä rekoista, kaikki sopivat tiluksillemme vaivatta. Jopa junallakin pääsee 3 metrin päähän sirkkelistä. Katon alle mahtuu 72 metriä junaa, jos olet junalla tulossa." Lisäksi sieltä todellakin löytyi tarvitsemaani levyä sekä lukuisia muita vaihtoehtoja eikä levystä tarvinnut maksaa kuin käyttämästään määrästä. SOLD! Levy sahattiin toimittamiini mittoihin ja oli valmis noudettavaksi vielä samana päivänä yhteydenotosta. Tämä on palvelua! Koska olin juuri lainannut junani VR:lle venäläisturistien kansanvaelluksen logistiikan hoitamiseen, hain levyn autolla. Kuinka rahvaanomaista...

Minua on aina kiinnostanut hyötykäyttää teollisissa määrissä tuotettavia materiaaleja projekteissani. Lähinnä niiden edullisuuden, sekä korkean ja tasaisen laadun vuoksi. Kertopuu on yksi tällainen kummajainen. Talonrakentajalle se on lienee perushyödyke, väliseinätolppa -nimellä kun kerta kulkevat, mutta luovalle kotinikkarille mielenkiintoinen rakennusmateriaali. Ja koska kertopuu on periaatteessa vaneria se sopi vanerisen kannen kanssa yhteen täydellisesti.

Tein useampia piirustuksia jalkojen mallista ja toteutuksesta, mutta lopullinen muoto syntyi kuitenkin vasta valmistusvaiheessa. Paljon jiirisahaamista, tarkkoja kulmien mittauksia, taltan ja vasaran saumatonta yhteistyötä, petsilakkaa, olutta, hikeä ja kiroilua. Siinä ohje jalkojen rakentamiseen. Kuinka ollakaan pöytä seisoi tukevasti suorassa ja keikkumatta. Oli aika onnitella itseään. Nyt shokista toivuttuani pystyn jo kirjoittamaan siitä, joten nauttikaa ja inspiroitukaa! 

Lisää

Tehosteseinä kierrätyspuusta

Kaliforniassa on ravintola jossa on tehty kierrätetystä puusta yhtä sun toista. Näyttävimpänä näistä kokonainen seinä ympäri Yhdysvaltoja kerätyistä laudanpätkistä. Keväällä päätimme kokeilla miten kierrätetystä laudasta tehty seinän panelointi toimisi omassa kodissamme. Eikun tuumasta toimeen.

Ensimmäinen isku palleaan osui kun alkuperäinen idea latolaudan hyödyntämisestä joutui romukoppaan heti ensimmäisen latovierailun jälkeen. Puun pinta on aivan liian rösöistä, laudat vajaasärmäisiä ja kaikki samanvärisiä. Puolivälissä kesää sopivien lautojen löytämisen vaikeus alkoikin murentamaan tunnelmaa. Muutama hassu laudan raato pinossa oli surkea näky.

Oli aika siirtyä suunnitelma B:hen, tuoreen laudan vanhentamiseen. Ei muuta kuin sahalta kuorma eri levyisiä lautoja pihalle ja töihin. Netistä löytyy melko paljon ohjeita puun vanhentamiseen ja värjäämiseen kotikonstein. Yleisimpinä tee, kahvi, etikassa lionnut teräsvilla, rautavitrilli ym. Näistä haluamaamme ruskean ja harmaansävyiseen lopputulokseen pääsimme parhaiten rautavitrillin, soijan ja valkoisen maalin avulla.

Puu harmaantuu luonnostaan auringonvalon ja veden yhteisvaikutuksesta. Puussa olevat tanniinit reagoivat valoon ja harmaannuttavat kosteuden avulla puuta hiljalleen, ns. keloefekti. Hankkimamme lauta oli kuitenkin kuusilautaa, joka on erittäin vähätanniinista. Se kyllä harmaantuu, mutta pelkästään luonnollisin keinoin siihen menee ikuisuus. Rautavitrillillä prosessia saa nopeammaksi, mutta se on silti erittäin hidasta verrattuna esim. mäntyyn tai koivuun jotka vaihtavat väriä jo heti ensimmäisen käsittelykerran jälkeen.

Looginen ratkaisu oli tietenkin lisätä kuusilaudan tanniinisuutta. Tanniinin hankkiminen ei sitten ollutkaan ihan helppo prosessi. Reissusta maalikauppaan jäi käteen vinkki kysellä tanniinia yliopiston apteekista. Soitto farmaseutille ja toteamus, että tanniini ei kuulu enään valikoimaan. PRKL!

Erikoismaalikauppoja netistä etsiessäni eräs slogan pisti silmään. Väripirtti - "Se mitä meiltä ei löydy, se hankitaan!" sehän nähdään, ajattelin. Vierailu ko. liikkeeseen palautti kuitenkin uskoni suomalaiseen asiakaspalveluun. Tanniinia ei heiltä tietenkään löytynyt, mutta lupasivat selvittää mistä sitä saisi. Pian puhelin soikin ja ystävällinen henkilö langanpäässä kertoi löytäneensä paikan josta sitä voi ostaa, mutta ainoastaan kouluille opetustarvikkeeksi, joten he eivät sitä voineet tilata. Satun työskentelemään korkeakoulumaailmassa, joten tilaaminen ei olisi tuottanut ongelmia, hinta sitten kylläkin. Olin nimittäin löytänyt eräänlaista tanniinia myös viinitarvikkeita myyvästä liikkeestä. Tannorouge -nimellä kulkeva, punakastanjasta eritetty tanniinijauhe maksoi heillä 4.90€/100g, kun sama satsi kouluille opetustarvikkeita myyvässä liikkeessä oli yli 50€!!!  Melkoista riistoa kuntien, eli meidän veronmaksajien kukkaroista. No, tanniinit vapaankaupan yksityisyrittäjältä kymmenesosa hintaan ja eikun kokeilemaan.

Tanniinin, veden ja rautavitrillin sekoitus antoi jo ensimmäisellä sudillisella puulle kauniin harmahtavaa sävyä ja ilokseni huomasin että väri ei ollut tasaista vaan puun syiden tiheys, oksat, kolhut ym. näkyivät eri tavoin. Osaan laudoista hieman valkoista maalia, hiontaa, ohuesti soijaa, hiontaa ja avot. haluammamme "kierrätyslauta" oli syntynyt.

Koska puunkäsittely tehtiin pihalla säiden armoilla koko seinän (n.12m2) peittävän puutavaran käsittelyyn vierähti liki kuukausi. Käsittelyä, kuivumista, hiontaa, käsittelyä kuivumista... ja lopulta kiinni seinään. Lopputulos oli paljon paremnpi kun ikinä uskalsimme toivoakaan. Seinälle tulee vielä taulua, ehkä hyllyä ym. Mutta toistaiseksi saamme ihailla pelkän puun luomasta estetiikasta.

Lisää

Makuuhuoneen tehostettu päätyseinä

Makuuhuoneemme päätyseinä kaipasi kipeästi uudistumista, niinpä päätimme tehdä asialle jotain. Olohuoneeseen olemme suunnitelleet lautapanelointia kierrätetystä vanhasta laudasta, joten puuta päätimme tuoda myös makuuhuoneeseen, asummehan kuitenkin puutalossa. Pidämme molemmat puun tekstuurista ja vähäisestä käsittelyn jäljestä, joten päädyimme rehelliseen sahatavaraan. Se on myös huomattavasti halvempaa kuin höylätty.

Hioimme lautoja kevyesti hiomakoneella, jotta saimme pahimmat tikut pinnasta pois. Hiotut laudat kiinnitettiin ruuveilla kolmen seinäruoteen varaan ja maalasimme ne keittiön seinästä ylijääneellä mustalla maalilla.

Aiemmin yhdellä seinällä olleet vaatekaapit päätimme laittaa sängyn molemmin puolin saadaksemme seinästä yhteinäisen kokonaisuuden. Vaatekaappien siirtäminen vapautti myös reilusti tilaa sängyn ja ikkunallisen seinän väliin.

Koska sängyn ja kaappien väliin jäi niin vähän tilaa, oli selvää, että yölamput oli kiinnitettävä seinään yöpöydällä pitämisen sijaan. Valikoimia tutkiessamme totesimme kuitenkin, että meidän budjetillemme sopivia kivoja seinälamppuja oli tosi vähän tarjolla. Aikamme asiaa pohdiskeltuamme päätimme etsiä jotain persoonallisempaa ratkaisua ja keksimmekin kokeilla sängynpäädyssä olevaan hyllyyn kahta ylösalaisin asennettua työvalaisinta. Mielestämme ratkaisu toimi erittäin hyvin, joten valaisimet jäivät. 

Lisää

Ribba -tanko ja kattilat kattoon

Ikea hackers -sivustolta löytyi pari hauskaa niksiä keittiöön. Ribba tauluhyllystä ja Grundtal -tangosta sai loistavan jatkeen keittiöön ja kauhat kätevästi käden ulottuville. Samalla sai myös laskutilaa purnukoille, mausteille ym.

Keittiön työtasoista jäi jämäpätkä puuta yli, joten päätin toteuttaa myös toisen hackers -sivustolta löytämäni vinkin. Ostin ison Lämplig -pannualusen Ikeasta. Sahasin puusta hieman alustaa leveämmät pätkät ja porasin niihin reiät pannualusen tankojen mukaan. Painoin rei´itetyt puut paikoilleen liiman kanssa. Kehikon yläpuolelle ruuvasin neljä koukkua ja samoin kattoon. Lopuksi ripustin koko höskän kattoon ketjujen avulla.

Lisää

Mediaseinä

Olin heti muuton jälkeen suunnitellut rakentavani olohuoneeseen tv-tason jonka taakse tulisi erillinen seinä tv:tä, piuhoja ja paria hyllyä varten. Ideoita etsiessäni bongasin seuraavan kuvan, jota mukaillen ajattelin tason tehdä.

Nyt puolisen vuotta myöhemmin kun taso vihdoin valmistui, oli alkuperäisestä mallista ja inspiraatiosta hyvin vähän jäljellä.

Varastossa lojui reilu paketillinen 2.4m pitkää parkettia josta päätin tehdä seinän pinnan. Aluksi kokeilin poistaa parketin lakkaa kemikaaleilla ja hiomalla, mutta lopputulos oli kaukana toivotusta.  Koska parketti paneelin taustapuoli on myös puuta eikä mdf:ää, päätin laittaa parketin seinään väärin päin.

Ensin sahasin ruodelaudat sopivan mittaisiksi ja ruuvasin ne tukevasti kiinni seinään. Sen jälkeen kiinnitin paneelit ohuilla uppokantaruuveilla urospontti ylöspäin ruoteisiin

Varsinaisena tv-tasona toimii kaksi Ikean Bestå kaappia.

Olin jo ruoteita asetellessani katsonut television lopullisen paikan, jotta saisin tv:n seinäkiinnikkeen turvallisesti kiinni. Porasin seinään reiän television kaapeleita varten. Ruuvasin seinäkiinnikkeen paikoilleen ja kokeilin vielä televion kanssa, että sijainti olisi sopiva.

Ennen pintakäsittelyä hioin paneelien pinnasta pahimmat epätasaisuudet pois ja kittasin ruuvien reiät umpeen.

Käsittelin pinnan Bloomin mustalla kuultavalla lattiaöljyllä, jonka jälkeen vahasin pinnan kiinni.

Viimeistelin seinän neljällä Ikean Lack -hyllyllä ja valkoisella reaunalistalla. 

Lisää